Käsityön taitajia

Tämä sivu täydentyy vielä...

 

 

 

Anneli Rautio on toiminut kansalaisopiston käsityönopettajana  
37 vuotta,  vuoteen 2006 asti. Toimipaikkoina ovat olleet  vuoroin  Enontekiö, Inari, Utsjoki ja Kolari.
Mieleisintä käsitöissä  on ollut kudonta. Kangaspuilla on syntynyt mattoja, poppanapeittoja,
kodin tekstiilejä, liinoja ja pyyhkeitä sekä ommellen koristeltuja kansallispukuja.  Nypläämällä syntyy Annelin käsissä myös ilmavia pitsejä ja nykyään myös hienopiirteisiä koruja. 
       
     
   Gunilla Koivumaa harrastaa pajutöitä   

Töissä on käytetty nuorta piiskapajua, riippakoivun(rauduskoivun)  hentoja oksia, jotka pitää kerätä tuoreina  sekä jäkäläisiä männyn oksia, muita tarveaineita on erivahvuinen rautalanka.  Oheisten  töiden ideat Gunilla on muokannut mallikirjojen kuvista.

Työt ovat hyvin kestäviä, vanhin on ollut seinän vierustalla yli 5 vuotta sateessa,  tuulessa ja tuiskussa.

 

    

Pajutyö "Virvatulet erämaassa", valaisee pimeää syksyistä pihaa

 
      
   

 

Sirpa Seppälä neuloo ja huovuttaa sukkia ja vanttuita.  Sirpan voi tavata usein myyjäisissä kauppaamassa käsitöitään. Käsityöt ovat villaa, värjäämätön lanka  suoraan kehräämöstä, värjätyt langat  ovat 7Veljestä -lankaa. Taustan raanu ja sohvan matkahuopa ovat myös omatekoisia.  Sirpa on harrastanut lapsesta asti hevosia. Lapsuuden koulukaverit sanoivat, että kukaan ei osaa matkia hevosen kävelyä niin hyvin kuin Sirpa. Aikuisena Sirpa on harrastanut ravihevosia, hän on 6-kertainen Lapin Ajokuningatar vuosilta -73-2000. Koulutukseltaan Sirpa on Ypäjältä valmistunut tallimestari, omistanut ja valmentanut hevosta 43 vuotta, vieläkin hän omistaa osuuden ravihevoseen.

  

   

 
Maila Rantajääskö. Taustalla Mailan neulomia Kaislakertun malliston villapuseroita. Maila on myös kasvattanut lampaita. Hänen lampaansa laidunsivat 90-luvulla Ounasjoen törmällä tehden samalla maisemanhoitotyötä.

 
 
Kittilä-vanttuissa toistuvat Kittilan vaakunan värit
 
 
 
  

 

 

   
  Aira Rantala  (1922-2013) rakensi sotia edeltäneen v. 1938 Alakylän kartalle muistoksi menneestä. Yksityiskohta Vanha Alakylä-tilkkutyöstä, Sammun talo