Kylän Yhteiset

Kylän yhteiset asiat

Ounasjoki virtaa rauhallisesti hyvin kuivana kesänä 2006.

Kuvat  Suutarin rannasta, Saranivan kohdalta, Leena Neitiniemi-Upola

 

Ounasjoki piripinnassa, kun kevättulva nousee lähes törmän päälle toukokuussa 2012

   
 Ounasjoen suurtulva 2005. Kosteat oltavat rantakeinussa! 

 Tulvamerkki Ylijääskön rannassa

2005 oltiin 8 cm päässä 1876 ennätyksestä. Kuva Kyösti Rautio

    

 

Alakylän kalastuskunnan historiaa, kalajuttuja  kts. linkki vasemmalla

 

Alakylän Kalastuskunnalla on nykyään pienimuotoista kalanpoikasten istutustoimintaa, Ounasjokeen istutetaan  harrin poikasia ja Verkkojärveen siikaa. Istutukset tehdään varoilla, joita tilitetään kalastuksenhoitomaksusta kalastuskunnille.  Kalastuskunta huoltaa myös laavuja, antaa neuvontaa ja opastusta  lupa-asioissa.

Kalastuskunnan toimihenkilöt 2013

Puheenjohtaja Martti Vaara 040 7398180

Sihteeri Tapani Rantajääskö  Puh. 040 7241257

 

Alakylän Jakokunta

Alakylän jakokunnalla on 70 ha:n maaomaisuus, joka käsittää 15 erityyppistä kohdetta: kivenottomaata,savenottomaata, soranottomaata,metsämaata, venevalkamia, myllytontteja ja muita omavaraistalouden aikaan tarvittuja alueita. Jakokunnalla on myös vuokralaisia  Somero-ojan ja Vuopion-ojan alueella. Kansakoulutonttikin on Jakokunnan maalla. Alueet ovat Isojaon aikaisen toimituksen mukaan erotettu yksityisistä maista, kokouspäiväkirjat  ja jakoasiakirjat ovat peräisin vuodelta 1897-1909.

Jakokunnan sääntöjen  mukaan, jos  alakyläläinen omistaa metsäpalstan ja saantokirjassa on maininta  "osuus yhteisiin", on hänellä oikeus käyttää näitä alueita  niiden yhteisesti sovittuun käyttötarkoitukseen,  omaan tarpeeseen, ei liiketoimintaan. Hänellä on myös  oikeus saada osinkoa niiden tuotoista.

Esimerkiksi Palotievan soranottopaikasta  saa alakyläläinen, jolla on oikeus yhteisiin, noutaa soraa omaan käyttöön ilmaiseksi, ulkopuolisille soraa ei enää myydä vuoden  2014 yleiskokouksen päätöksen mukaisesti.

Jakokunnan omaisuutta hoitaa yleiskokouksen joka toinen vuosi valitsema 4-jäseninen hoitokunta varajäsenineen.

Jakokunnan hoitokunta  2019-2020

 Pauli Lampela (puheenjohtaja)  0400 950304
 Gunnar Korkea (varapuheenjohtaja)
 Markku Timonen
 Leena Neitiniemi-Upola (rahastonhoitaja) 040 5610053 

 

Vasemmalla Alakylän Jakokunnan maa-alueiden karttat  1( pohjoisosa ) 2( keskikylä ) 3,( eteläosa )

 

     
AlakylänVesihuolto-osuuskunta   Veikko Kortelainen  veekoo/at)hotmail.com
   Arho Siirtola   0400 808790 
     
Kumpulan yksityistien tietoimikunta   Valto Timonen   valtot(at)suomi24.fi
   Matti Mokko   040 9606532 
     

 

Kylässä on vireästi toimiva metsästysseura Alakylän Erästäjät  

 

Poikkijoen Paukku metsästysseuraa johtaa Maire Mikkonen      mikkonenmaire(at)gmail.com

 

 

Alakylän kappeli ja hautausmaat

 Kittilä on luterilaisen seurakunnan   vanhojen herätysliikkkeiden aluetta, seudulla on ollut  värikäs historia,  ja vanhoillislestadiolaisten, uusheränneiden, nk. heiskaslaisten ja  helluntailaisten jäseniä. Kylässä on jopa  kaksi hautausmaata, joista toinen on Kittilän seurakunnan ja toinen  yksityinen, kirkosta eronneiden  hautausmaa. Kirkosta eroamisen syynä ei kylässä aina ole ollut kristillisen vakaumuksen  puute, vaan syynä on saattanut olla  voimakas herätysliike.  Lisätietoja  välilehdellä Historia ja nykypäivä, otteita kirjasta Kittilän seurakunnan historia: Myös isämme uskoivat ennen,  toim. Veikko Erkkilä, 2013

Yksityinen hautausmaa, "Marttakumpu" on hautausmaista vanhempi. Se on saanut nimensä nuoren Martta Rantajääskön mukaan.  Kerrotaan, kuinka Martta oli luokoa haravoidessaan levähtänyt  muun väen kanssa hautausmaan kohdalla rannalla ja huokaissut, että "tähän olisi ihana jäädä nukkumaan". Kun hän lyhyen aikaa  tuon kesäpäivän jälkeen  16-vuotiaana menehtyikin, omaiset päättivät nimetä hautausmaaksi luovutetun maapaikan hänen mukaansa.

   

 Alakylän siunauskappelin vihki käyttöön piispa

Rimpiläinen  29.6.1980

 

 

 Ev.lut  seurakuntaan kuuluvien hautausmaa sijaitsee kylän eteläpäässä Rovaniemen tienvarrella metsäisellä hiekkatievalla, valkoisen puuaidan takana. Marttakummun hautausmaalle vievä tie  lähtee pohjoispuolen aitaa seuraten  n. 200m kohti rantaa.

 

   
   

 

Urheiluseura Palotievan Pojat ry:n vaakunan on suunnitellut Veijo Juntura

 

 

     Remontoidussa, hyväkuntoisessa liikuntasalissa pidetään alakoulun sisäliikuntatunteja sekä kansalaisopiston liikuntakursseja. Talossa on myös keittiö ja kokoontumistila.
 

Vuonna 1976 suurelta osin kyläläisten talkootyön voimin valmistuneessa urheiluseuran talossa pidettiin 10 vuoden ajan suosittuja, jopa 1000 hengen osallistujamääriä keränneitä tansseja.

Kuva: Eeva Suhonen