Alakylän kaunis, puhdas luonto 

Luonnonmaantiedettä. Jääkauden jäljet Alakylässä 

Äijänpuljut ovat jääkauden päättymisaikaan virranneiden jään alaisten  sulamisvirtojen synnyttämiä soraharjuja. Äijänpuljujen-Palotievojen selänteet kerrostuivat luoteesta kaakkoon virranneeseen jäätikköjokeen, harjujen muoto näkyy alueen topografiakartassa. Harjujen kupeella on lähes pyöreitä suppakuoppia, lampia, tai soisia kohtia, lanttoja, jotka ovat syntyneet  viimeisten soraan hautautuneiden jäälohkareiden hitaasti sulaessa maakerrosten alla noin 10000 vuotta sitten.   Puljujen paahderinteillä kasvaa nykyään solakoita pylväsmäntyjä, kenttäkerros on puolukkavaltaista varvikkoa.  

Äijänpuljut ulottuvat Ounasjokeen muodostaen korkean rantatörmän. Kapean soraharjun lounaispuolella ovat kauniit Äijänjärvet. Erityisen kaunis paikka alueella on Juhannuspulju, upea paikka retkeilyyn ja vaikkapa keskiyön auringon katseluun, johon sitä on perimätiedon mukaan käytettykin.  Äijänpuljut eivät  sijaitse lähellä maantietä,  ja paikka voisikin olla moniin luontoarvoihin vedoten maanomistajien vapaaehtoinen METSO-hankkeen suojelukohde. Lisää tämänkaltaisia soraharjuja tehdään vasta seuraavan  jääkauden yhteydessä !

Harju jatkuu Ounasjoen itäpuolelle, jossa sitä on hyödynnetty jakokunnan yhteisenä soranottopaikkana. Soranottoalue näkyy jakokunnan kartoissa kohdassa Palotieva.

Alakylän eteläpuolella sijatseva  Alakylän hautausmaa on maaperältään hienojakoista hiekkaa. Hienojakoisempaa maata löytyy läheiseltä Mustavuopion-ojan suistoalueelta, jossa on jakokunnan savenottopaikka.

 "Hienolajitteiset maalajit (hieno hieta, hiesu ja savi) syntyivät mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta, jolloin Ounasjoen laakso pettyi muinaisen Itämeren vesien peittoon. Itämeren kehityksessä vallitsi tuolloin järvivaihe (Ancylus-järvi), joka ulottui Ounasjokea myöten aina Kittilään asti.  Ounasjoen länsipuolella Ranta-Haisuvuomalla sijaitsee hietaisesta hiekasta koostuvia delta-alueita, jotka liittyvät Itämeren ja Ounasjoen kehittymiseen ja maan kohoamiseen. Koko Ranta-Haisuvuoma on ollut 10000 vuotta sitten laaja sulamisvesien suvanto, johon jäätikön sulamisvesien virrat ovat laskeneet kuljettaen maa-ainesta, muodostaen deltoja.  Hieno hieta ja hiesu muodostuivat hitaasti virranneeseen veteen, savi lähes seisovaan veteen. Maankohoamisen ansiosta deltat jäivät kuivalle maalle. Deltojen pinnalla on tuulen kerrostamia kinoksia eli "dyynejä" 

Topografiakartassa puolikuun muotoisina näkyvät dyynit ovat muodostuneet mannerjäätikön läheisyydessä vallinneessa  vähäsateisessa, arktisen kylmässä ilmastossa,  purevan luoteistuulen  lennättäessä jään alta paljastuneen, peitteettömän maanpinnan kuivaa hiekkaa. Syntyvaiheen tuulensuunnan voi päätellä siitä, että dyynien rinne on loiva tuulen puolella, ja jyrkkäseinäinen tuulen suojan puolella.

Myös Somerovaara, Tuohivaara ja Rakkavaara ovat kallioytimisiä, jääkauden hiomia ja moreenin peittämiä vaaroja.  Lähde GTK  Kalevi Mäkinen..

Puhdas pohjavesi-hetteitä ja kaltioita

Alakylää ympäröivät laajat suoalueet,  jotka ovat alkukesän sääskiparvien idätysalusta.  Puhdas pohjavesi on lähellä pintaa, ja se tulee monin paikoin esiin lähteinä ja hetteinä sekä näkyy  paikan nimistössä esim. "kaltio".  Muualla maailmassa harvinainen ylellisyys, suoraan maasta pulppuava juomakelpoinen vesi,  on lähellä. Oletko koskaan nähnyt  "kiehuvaa" hetettä? Sellainen on merkitty Alakylän maastokarttaan ( Jakokunta keskikylän kartta).   Katso videokuvaa  (avaa esim. Windows MediaPlayer-ohjelmalla, lataus melko hidas) kiehuvasta hetteestä

Elintärkeää puhdasta vettä ei voi korvata millään keksinnöllä maailmassa ja  se voi olla sadan vuoden sisällä arvokkaampaa kuin öljy.   On ennustettu, että tulevaisuudessa käydään sotia juomaveden takia. Jos Ounasjoen vesioikeus myytiinkin 40-luvulla, älkäämme myykö millään hinnalla pohjavettä!

       

  Kumpi mahtaa olla arvokkaampi vuonna 2100, öljylähde vai hete?

 

 

 

 

 

 

 

 

Alakylän Palotievojen alueella sijaitsevaan pohjavesialueeseen on tehty  4.12. 2013  luokitusmuutos (12261234), luokitusta on nostettu. Pohjaveden hankintaan soveltuva alue on nyt  luokka II, ja näkyy mm. Jakokunnan keskikylän kartassa. Luokituksen muutos saattaa aiheuttaa rajoituksia alueiden maankäyttöön tiukempien ympäristönsuojeluvaatimusten johdosta, koskien esim. rakentamista ja maa-ainesten ottotoimintaa. Lisätietoja Kittilän kunnan ympäristösihteeri   Maiju Ikonen 040 8479552. Asiakirjat ovat nähtävillä  myös  Kittilän kunnan internetsivulla www.kittila.fi

 

Puhdasta ilmaa Lapissa: kts. ilmanlaatumittaus Sammaltunturilta

Keski-Lapin ilmastotilastoja (lisää tilastoja kts Keski-Lapin ilmastokuvaus) Tilastoista löytyy  Alakylässä mitattu Keski-Lapin sade-ennätys) 

Keski-Lapin lämpötilaennätyksiä (°C )

		ajankohta	paikkakunta
Alin lämpötila talvella	-51,5 voimassa oleva Suomen ennätys!	28.1.1999	Kittilän Pokka	2m:n korkeudessa
Alin lämpötila kesällä	-10,1	25.8.1980	Kittilän Pokka
Korkein lämpötila kesällä	31,7	7.7.1914	Sodankylän Tähtelä
Korkein lämpötila talvella	6,7	11.1.1971	Muonio
Ankarin halla	-10,5	29.8.1986	Lokka	maanpinnassa