Kylään liittyvää historiaa

Alakylän Osuuskassa, Pohjolan Osuuspankin pieni alku

 Vuonna 1912   pohti Alakylän Maamiesseura  kokouksessaan  Osuuskassan perustamista Pellervo-seuran osuustoimintaneuvojan johdolla. Vuoden 1911 lopussa oli jo tutkittu kylän luottokelpoisuus.  Sen jälkeen toimikunta, johon kuuluivat  maanviljelijä A. A. Neitiniemi,  opettaja A. Fränti ja metsänhoidon neuvoja  K. F. Lepistö, laativat Osuuskassan sääntöehdotuksen. Syyskesällä 1912 pidettiin Alakylän Osuuskassan perustamiskokous, jossa säännöt hyväksyttiin ja hallitus valittiin. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin A. Fränti, muita jäseniä olivat K.F. Lepistö,  K. N. Hietaniemi, H. Tiensuu ja O. Puljula. Kassanhoitajaksi valittiin A. A. Neitiniemi, joka toimi tässä tehtävässä 30 vuotta, siihen asti, kun  Alakylän Osuuskassa, kuten muutkin  Kittilän kunnan kassat  yhdistettiin yhdeksi koko kuntaa käsittäväksi Kittilän Osuuskassaksi. Alakylän Osuuskassa toimi kymmenisen vuotta Lapin Kihlakunnan ainoana osuuskassana. Sen  vaikutuksesta kehittyi osuustoiminta muillakin osuustoiminnan alueilla.(Maamiesseuran 50-vuotishistoriikki 14.6.1958 A. A. Neitiniemi)

  20-luvulla syntyi  lisää  Osuuskassoja lähikyliin.  Vaikka osuuskassat olivat väkimäärään suhteutettuna pieniä eivätkä taloudellisesti itsenäisiä, ne  auttoivat kyläläisiä siirtymään vaihtotaloudesta rahatalouteen. Kassojen jakamat luotot helpottivat investointien tekoa ja elämänlaadun kohentamista 20-luvun Lapissa. Talletuksilla ja osuusmaksuilla oli kassojen toiminnassa  vain pieni merkitys, ja niiden  luotonanto perustuikin valtion lainojen jakamiseen. Maksukyvyn takeena oli jäsenten omaisuus eli  Keskuslainarahastolla otetut sitoumukset hoidettiin jäsenten yhteenlasketulla omaisuudella. Tämä vaati hyvää harkintaa luototuksessa. "Keskinäinen takausvastuu pakotti jäsenet ja hoitokunnat valvomaan lainarahan käyttöjä ja jossain määrin myös velallisten muuta elämää. Samalla Osuuskunnan jäsenet  oppivat hoitamaan virallisia asioita, valmistelemaan kokouksia, pitämään pöytäkirjoja ja tarkistamaan ne, huolehtimaan kirjanpidosta, lainojen myöntämisestä ja takaisinperinnästä" kuvataan  Osuuspankin  historiikissä, s. 22. Osuuskassoja voidaan  pitää nykyisen  Pohjolan Osuuspankin alkuna, kuten historiikin kannen sisälehdeltä näkyy.  Lisää tietoa  Osuuspankin alkuvaiheista   löytyy  2013 valmistuneesta Osuuspankin  90-vuotishistoriikista "Missä kassa kasuaisi,rapenisi raharopo" toim. Vehjaoja,Pirttijärvi.

Alakylän kansakoulun historiaa  (Otteita kirjasta Suomen pohjoisimman oppikoulun historiaa,A. Nikka, s. 12-13, 2006 sekä  Alakylän kansakoulun 50-vuotishistoriikki, A.A. Neitiniemi)

Kansakouluasetus säädettiin Suomessa  vuonna 1866. Vuonna 1898  velvoitettiin kunnat perustamaan koulu, jos vähintään 20 kouluikäistä ilmoittautuu alueella kouluun. Siihen asti koulua oli käyty kiertokouluissa katekeettaopettajien johdolla. Nyt kunnan omistamat kansakoulut alkoivat saada  valtiontukea ja toimivat  pääasiassa kunnan omistamissa koulurakennuksissa.  Vuonna 1898 Kittilä jaettiin kolmeen kansakoulupiiriin, joista eteläisin oli Alakylän-Kaukosen-Kallon-järvikylien ja Helpin rannoilta aina Rovaniemen  rajaan asti  ulottuva  koulupiiri. Päätös Alakylän alakansakoulun  perustamista tehtiin vuonna 1897, ja   kansakoulu perustettiin Alakylään 1902. Koulu oli  yksi kunnan ensimmäisistä ja on edelleen v. 2013 toiminnassa.   50 oppilaan koulurakennus, Helmilä, veistosaleineen ja opettajan huoneistoineen rakennettiin Jakokunnan 2ha:n tontille.  Opetusvälineiden ja tarvikkeiden oston hoiti koulun johtokunta. Varat hankintoihin kerättiin kyläläisiltä, järjestettiin iltamia ja anottiin määrähaa kunnalta. Joskus valitettiin Kuvernöörin virastoon ja Keisarilliseen Senaattiin asti, jos määrärahaa leikattiin  liian rajusti. Johtokunnan jäsenet toimivat  itse ilman korvausta jopa vuosikymmeniä. Johtokunnan jäseniä olivat oli A.A. Neitiniemi, J. Ala, O. Puljula, O. Ylijääskö, T. Kaukonen, A. A. Hakala, O. Hakala, K. Mokko, A. Kulpakko, M. Ylitalo, A. Hietaniemi, A. Puljula, E. Hakala ja A. Rautio. Miesvaltaiseen joukkossa löytyi varhaisvuosien historiikissa vain yksi nainen, H. Rantajääskö.

Opettajien saanti oli välillä vaikeaa, aina ei saatu edes hakemuksia seminaarinkäyneitä hakijoilta. Kansakoulun opettajan valtion palkka oli alkuvuosina 800-1200mk, lisäksi luotaisedut, kuten asuin- ja ulkohuoneet vapaine valo- ja lämmityspuineen, samoin vuosittain lehmän ruokintaan 3000kg hyvää heinää, kahdelle lehmälle kesälaidun sekä 1 ha lannoitettua, viljeltyä peltoa. Oppilaiden tuli itse maksaa  1930-luvulle asti koulukirjansa sekä muut koulutarvikkeet. Ruokaloita ei kunnan toimesta ollut. Vuonna 1904 tuli Lapualta Alakylän kansakoulun opettajaksi Aleksanteri Fränti, joka oli erittäin aatteikas, aktiivinen ja rohkea henkilö. Opettajatoimensa ohella hän hoiti postitoimistoa ja pyrki lisäksi työskentelemään taloudellisten epäkohtien poistamiseksi ajamalla innokkaasti  uudistuksia maatalouden ja sivuelinkeinojen hyväksi.  Fränti oli 1905 yksi Alakylän kirjastoyhdistyksen perustajista. Yhdistyksellä oli  monipuolinen kirjasto, joka, kuten koulurakennuskin, tuhoutui sodassa.  Muistona Kirjastoyhdistyksen toiminnasta saatiin sen osarahoituksella koulun seinälle kaatuneiden muistotaulu.

Vuonna 1923 valittiin Alakylän kansakoulun johtajaopettajaksi seminaarista valmistunut kaukoslainen Veikko Ojanperä. Hän  toimi  johtajaopettajana 27 vuotta, vuoteen 1951 asti. Veikko Ojanperän nimen muistavat monet  iäkkäämmät alakyläiset  kouluvuosiensa varrelta .

Vuonna 1945 tehtiin Lääninhallitukselle valitus kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä siirtää koulun paikka sodassa hävitetyn kansakoulun  paikkaan nähden 3-4 km nykyistä  etelämmäksi ja lopettaa Kokkovaaran kansakoulu.Valitus tuotti tuloksen ja koulu rakennettiin entiselle paikalleen.

 Alakylän alakoulu vuonna 2013

 Alakylän kansakoulu 1938

Aira Rantalan (1922-2013) tilkkukollaasi "Vanha Alakylä"