Kelontekemän työväenyhdistys ry

Puheenjohtaja Jouko Vuolli puh. 0400153 124.
Kelontekemän Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1952 ja merkittiin yhdistysrekisteriin 23.06.1957.

Työväenyhdistys omistaa työväentalon Kelontekemässä.

Kelontekemässä tanssittiin kesäisin ennen riihissä. Ylitalon Jukka soitti tahtia pullonkorkilla, puuholkilla tai kammalla. Vuodesta 1939 alkaen tanssittiin Kilkan takana olevalla lavalla, kunnes lava loppui.
Lavalla Jyvälän Matti soitti maniskaa.

Marianpäivänä vuonna 1946 perustettiin SDNL:n Kelontekemän osasto. Osaston jäsenet harjoittelivat innolla ohjelmia ja näytelmiä.
Rahaa työväentalon rakentamiseksi alettiin kerätä pitämällä iltamia taloissa vuosina 1946, 1947, 1948 ja 1949. Kelontekemässä iltamia pidettiin mm. Tilda Hettulan, Tervaniemen, Kaaleppi Vuollin ja Eevertti Ylitalon taloissa. Iltamia käytiin pitämässä myös naapurikylissä: Jeesiössä, Vaalajärvellä, Kuusajoella, kirkonkylällä ja Kieringissä.
Iltamiin tulijoilta perittiin pääsymaksu.

Työväentalon tontin ovat lahjoittaneet Lassilan tilasta Kalle, Kalevi ja Jalmari Tammela. Talon rakennuspuut on ostettu Metsähallitukselta.
Kalevi Tammela ja Osmo Raittimo leimasivat pystypuut vuonna 1947 Vuollinpalosta. Keväällä 1948 kyläläiset sahasivat talkoilla (justeerilla ja pukkurilla) hirsipuut ja ajoivat ne hevosillaan talolle.
Talon hirsityöt teetettiin palkkatyövoimalla kattotuolien paikalleen panoon saakka. Hirrenveistomiehiä olivat Heikki Ala, Janne Hettula, Aake Maunula ja Kalle Tammela. Kyläläiset tekivät talkoilla pärekaton rimotuksen, päreiden naulauksen sekä tanssilattian. Kattopäreet tehtiin osuuskunnan traktorilla.

Tupaantuliaistanssit pidettiin Mikkelinä vuonna 1950. Tanssit soitti haitarilla Aaro Marjala Kittilästä.
Tansseissa on soittanut mm. Jaska Kuosmanen maniskaa ja Veikko Suutari Kaukosesta haitaria. Myöhemmin tansseihin soittajia löytyi jo lähempää: Ilo Huikuri Tepsasta soitti haitaria ja Sanelma Kujala lauloi. Tauno Lukkarinen Kuusajoelta soitti myös haitaria.

Pimeänä vuodenaikana tanssijoilla oli myrskylyhty valona. Myöhemmin tanssien pidolla kustannettiin talolle sähköt.

Esa Nevalainen toi festivaaleilta gramofonin, joka ostettiin talon käyttöön. Levyjä soittopeliin ostettiin vähitellen.

Talon jatko-osa valmistui 1975.
Esiintymislavan maisemataustan on vesivärillä maalannut Vallinharju. Sven Lokka maalasi öljyväreillä näyttämön taustamaalauksen uudelleen vuonna 1996.

Nämä tiedot on antanut Kalevi Tammela Kelontekemässä 14.10.1997.