Kalastushistoria

Tyyni Kelontekemäjärvi ”taika-aikaan” elokuun pimenevänä yönä oli tulvillaan toimintaa: kuului tasaisia aironvetoja ja kelojen vinkumista. Toistakymmentä nuotanvetokuntaa veti nuottaa ja lappoi veneisiin hopeakylkistä saalista, satamäärin silliä ja siikaa. Tällaisen näyn kohtasi Kelontekemäjärvellä vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin kalastus oli merkittävä elinkeino kyläläisille.
Kalaisan järven ympärille oli aikoinaan muodostunut Kelontekemän kylä. Kelontekemäjärvi on kooltaan noin 2000 hehtaaria ja on Kittilän kunnan suurikokoisin järvi. Se laskee Jeesiöjokeen ja kuuluu Kitisen vesistöön.

Kalastajat metsäsaamelaisista uudisasukkaisiin

Ennen suomalaisia uudisasukkaita Kelontekemäjärvellä kalastivat saamelaiset. Järven karipahdan, Rajakiven, kautta kulki Kittilän ja Sodankylän lapinkylien raja. Kelontekemäjärvi kuului Kittilän lapinkylän saamelaisten nautinta-alueisiin. Kittilän lapinkylä oli osa Kemin Lappia, johon kuuluivat myös Inari, Peltojärvi (vuoteen 1642), Sodankylä, Sompio, Keminkylä, Kuolajärvi, Kitka ja Maanselkä. Lapinkylällä eli siidalla tarkoitettiin sekä kyläyhteisöä että yhteisön omistamaa maa-aluetta. Kemin Lapin metsäsaamelaiset metsästivät peuroja, linnustivat, pyysivät majavia sekä kalastivat. He vaihtoivat asuinpaikkaa useasti vuodessa.

Saamelaiset pystyttivät kalaisten järviensä rannoille seitoja, joille uhrattiin. Kelontekemäjärven ympäristöstä ei ole löydetty seitoja, mutta saamelaiset pitivät järveä pyhänä saivojärvenä, jossa asui haltiaväkeä ja kalojen isäntä, Kalojensampi eli Kalojenvanhin. Järveä pidettiin kaksipohjaisena, jossa tavallisen pohjan alla oli toinen pohja, jonne kalat saattoivat joskus paeta. Toinen saamelaisten pyhä uhripaikka oli lähistöllä sijaitseva Koskamojärven pyöreälakinen tieva, harju nimeltä Pyhitys. Saamelaisten uskonto liittyi heidän harjoittamaansa pyyntikulttuuriin, jokapäiväiseen toimeentuloon ja elämän jatkuvuuteen. Jumalat ja haltiat vaikuttivat ihmisten elämään, joten niiden suosio säilytettiin pyyntiriitein ja uhrein. Heillä oli tietäjänsä, noidat, jotka olivat yhteisönsä uskonnollisia johtohahmoja…

Lataa koko kalastushistoria PDF-tiedostona

Anne Koskamo
28.8.2006
Sykettä Kelontekemään-projekti