Kinisjärvi tarjoaa oivat puitteet melonnalle. Vesistö muodostuu itse Kinisjärvestä sekä Purnusta, Aittajärvestä ja Peräjärvestä. Ylämolkojoki laskee Kinisjärveen ja jatkaa matkaansa Molkojokena, miellyttävänä ja ripeävirtaisena aina Ounasjokeen asti. Molkojoki on noin 30km pitkä ja on parhaimmillaan keväällä vielä joen ollessa hieman tulvassa. Kuivan kauden aikaan se on hyvin kivinen ja vaikeasti kuljettavissa. Molkojoki on virtaava ja nivat antavatkin vauhtia matkan tekoon. Louhikoski on arvioitu luokkaan 1-.
Melontaretkeltä kokemuksia
Olin haaveillut jo pitkään Molkojoen laskemisesta kajaakilla. Monet kerrat järvellä meloessani mieleni teki joelle, mutta yksin en uskaltanut lähteä kokeilemaan, nimittääin kaikki olivat pelotelleet minua Louhikosken kuohuista. Sitten kuulin, että Ounasvaaran Latu järjestää melontaretken Kinisjärveltä Molkojoelle. Siinähän se tuli tilaisuus!
Lauantaina 9.06. yksitoista henkinen porukka starttasi seitsemän kajaakin ja kahden intiaanikanootin voimin Rytkösen rannalta. Paikallisina minä ja Seija esittelimme kauniin järvemme aina Peräjärvelle asti, sitten meloimme Purnun kautta Molkojoelle. Virta lähti kevyesti viemään hyvätuulisia luontoihmisiä, vaikka hieman vettä tuhnutti hartioille. Ensin alitimme Urakkapuljun metsäautotien, jonka jälkeen menimme vanhan tammen alta. Maisemia ihaillen ja välillä rantautuen nautimme suunnattomasti melonnasta. Kajaakki-letka seuraili joen uomaa alaspäin ja noin 6 kilometriä alajuoksulla alitimme Alakylän ja Poikajärven paliskuntien raja-aidan. Siinä kohtaa vesi virtasi hieman voimakkaammin kuin hetkeä aiemmin, mutta aita oli helposti ohitettavissa. Virta jatkui mielenkiintoisena ja erittäin miellyttävänä. Paljon puhuttu Louhikoski antoi kajaakin kannelle mukavia pärskeitä, mutta tällä vedellä se oli erittäin mukava ja hymyn huulille kirvoittava! Kuivan kauden aikaan siinä olisi voinut tulla muutama kivikosketus enemmän ja mahdollisesti keikahduskin...
Päätimme porukalla leiripaikan noin 20km joenlaskun jälkeen. Oli miellyttävä istua nuotiolla ja puhua samanhenkisten ihmisten kanssa aina iltaan asti. Ilma oli muuttunut aamun tuhnusateesta kauniiksi auringon paisteeksi, joten oli mahtava kömpiä omaan makuupussiin ja laavun suojiin köllöttelemään.
Seuraava aamuna matka jatkui pikku nivojen vauhdittamana. Loppu vaiheessa jokea oli pätkä suvantoa, mutta aivan ennen Kittiläntien sillan alittamista virta intoutui vielä hieman vauhdikkaammaksi ja oli mukava lasketella Ounasjokeen ja siitä Maijasen rantaan.
Kaiken kaikkiaan melontajokena tähän aikaan vuodesta Molkojoki on miellyttävä ja luonnon kaunis laskea. Se sopii niin kajaakeille kuin myös kanooteille ja tällä vedellä sen voi laskea vaikkei niin mahdottomasti aiempaa melontakokemusta olisikaan.
t.heidi