KYLÄN HISTORIAA

Perimätieto kertoo Kallon kylän saaneen nimensä seuraavasti: "Pithääläiset" eli Tornionjokivarren miehet kävivät kairan poikki kalassa, heittivät verkot ja saivat ensimmäiseksi saaliikseen ihmisen pääkallon. He nimesivät järven Kallojärveksi. Toisen version mukaan kylän nimi on peräisin saamenkielisestä sanasta Gallovaara, joka tarkoittaa kalliovaaraa. Kyläläiset itse kuitenkin uskovat enemmän pääkallo-tarinaan.

Kallon ensimmäiset asukkaat olivat veljekset Mikko ja Paavo Ollinpoika Kyrö. He olivat kotoisin Pellosta, saapuivat tänne 1600- luvun lopulla, perustivat uudistilat Kallojärven rannalle ja muuttivat sukunimensä Kallojärveksi.

Veljesten muuttaessa Kallojärven rannalle, kylässä ei ollut saamelaisasutusta. Perimätiedon mukaan metsälappalaiset olivat kuitenkin vierailleet ja asustaneet ajoittain Kallossa jo ennen uudisasukkaiden tuloa. Lappalaisverta virtaa kumminkin monen kallolaisen ja kittiläläisen suonissa lantalais- saamelaisten avioliittojen seurauksena.

Karjatalous oli elinehto kylän ensimmäisille asukkaille niin kuin myöhemmillekin sukupolville aina tälle vuosisadalle asti. Lisäsärvintä saatiin ennen muinoin metsän riistasta ja kalastuksesta. 1700- luvulla Kittilässä pyydettiin hanakasti majavia. Majavan turkki oli erittäin arvokas. Myös majavanhausta, jota saatiin urosmajavan sukurauhasista, oli arvokas. Kerrotaan, että Kittilän kuuluisin noita, Päiviö, paransi majavanhaustalla Ruotsin kuninkaan tyttären.

Peura oli toinen tärkeä metsästettävä entisinä aikoina. Kallon Porttitievat olivat hyviä peuramaita sekä Kallojärven ja Syväjärven välinen kuru. Jäänteitä "peuranpyyntikuopista" on vieläkin nähtävissä kylän ympäristössä. Kallon ympäristössä jatkettiin peuranpyyntiä pitkälle 1700-luvulle, jolloin peurakannan huvettua poronhoito rupesi korvaamaan peuranpyyntiä elinkeinona. Mäntyvaarassa on poroerotuspaikka, joka on ollut vilkkaassa käytössä läpi vuosikymmenien. Poroeloa oli monilla ja ainakin ajohärkä löytyi lähes joka talosta.

Viime vuosisadan puolella, kun majava oli pyydetty jo sukupuuttoon ja viimeiset peuralaumat pakenivat itää kohti, kuultiin Kittilässä sekin ihme, että puusta maksetaan selvää rahaa. Puutavarayhtiöt aloittivat toimintansa ja pitäjän miehille aukeni uusi tapa hankkia lisätienestiä. Perustoimentulo oli edelleenkin karja- ja maatalouden varassa.

Kallon kylä säilyi yhtenä harvoista kylistä Lapin sodassa, kun saksalaiset eivät ehtineet sitä polttamaan. Saksalaiset perääntyivät valtateitä 78 ja 79 kohti Norjaa. Kallon huonot tiet ja Lainiojoelta räjäytetty silta estivät saksalaisten sinne saapumisen.  Sitä ennen Kallon väki oli evakuioitu Ruotsiin kuten koko Länsi-Lapin väestö.

Kylän väki oli 1970-luvun alkuun asti pienviljelijöitä ja metsureita. Sen jälkeen maaseudun rakennemuutos koetteli kovalla kädellä Kalloa ja nuoriso muutti työn perässä muualle. Suuret savotat ja omavaraintalous ovat Lapissa jo historiaa. Lamavuodet ja yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet aikojen saatossa myös Kallon kylään. Työväentalo ja koulu seisovat hylättyinä täynnä muistoja menneestä.

Valoa on kuitenkin näkyvissä. Vuoden 2023 alussa pelkästään Kittilän alueella toimii yli 600 yritystä, joka väkilukuun suhteutettuna on huomattava verrattuna muihin Lapin kuntiin. Nykyään suurin osa kylän väestöstä käy töissä Kittilässä, Äkäslompolon, Ylläsjärven ja Sirkan kylissä. Suurimpia työllistäjiä alueella lienevät Levin ja Ylläksen matkailualan yritykset, rakennusala, kunnat ja Agnico Eacle Oy Kittilän kultakaivos. Työllisyystilanteemme Kittilässä on verrattain hyvä ja tekevälle löytyy aina työtä. Parantuneen työllisyystilanteen vuoksi nuoria perheitä on muuttanut takaisin kotiseuduilleen ja Kallon kylä on jälleen virkoamassa.

Kallon kylässä on edelleen lämmin yhteisöllisyyden tuntu. Väki kokoontuu hyvällä yhteishengellä talkoilemaan ja yhteisiin tapahtumiin. Kyläkauppa toimii kyläläisten kohtaamispaikkana ja saattaapa siellä laulukin raikaa. Naapurilta voi pyytää apua ja vieraat otetaan lämpimästi vastaan. Vieraanvaraisuus ja positiivinen elämänasenne lienee pohjoisten syrjäkylillä asujalle elinehto. 

Lähde: Kallon Kyläyhdistyksen kokoamaa perimätietoa