Historiaa

KIISTALAN HISTORIASTA

Kittilän lapinkylä keskisessä Lapissa tunnetaan dokumenteissa ja
kartoissa jo 1500-luvulla. Liekö siidan keskuspaikka sijainnut sitten
Kyläjärvellä, Kirkkokuusikon lähellä, vaiko lähempänä Loukisen suuta, sitä
ei voi varmana tietää. Mutta nykyisen kirkonkylän alueella ei ainakaan.
Kiistala on ollut hyvin lähellä ja keskeisiä metsälappalaisten nautinta-
alueita jo kauan ennen ensimmäisiä vakituisia asukkaita. Mistä nimi
Kiistala tulee - voi esittää vain arvailuja. Voi olla että sille löytyy selitys jo
sammuneesta Kemin-Lapin kielestä, tai sitten on käyty "kiistaa",
eräänlaista tasapainoilua ja arvuuttelua, kumpi elinkeino kannattaa - uusi
maanviljelys vai perinteinen metsästys-keräily.


Kiistalan ensimmäiset vakituiset asukkaat saapuivat 1790-luvulla Ruotsin
Lapista, Jukkasjärveltä. Nämä alkuperäiseltä nimeltään Pikkaraiset
asettuivat Sammakkojärven rantaan, luusuan molemmin puolin, niin
Lapinvainiolle kuin Mikkolan tienoille. V. 1796 näkyy Johan Pickarain
Kiistala perheineen kirkonkirjoissa.
Tätä perhettä asui Kiistalassa 3 sukupolvea, aina 1850-luvulle asti, jolloin
Enontekiön Peltojärven lapinkylästä Samuel Eira, ent. Tiensuu - Könkäältä
Kaisa Mikontytär Jokelan vaimoksi löydettyään - asettui kaupan tai
tilusvaihdon jälkeen Kiistalan isännäksi. Eirathan olivat tuolloin yksi Lapin
valtasuvuista, Aikasarrian jälkeläisiä löytyi kaikkialta pohjoisesta, ja löytyy
edelleen. Jokelat olivat taas työteliäitä talollisia, Mikko Jokela oli saanut
Talousseuran mitalinkin, kun oli raivannut kolme taloa korpeen.
Edellisistä asukkaista jäi osa asumaan syytingillä eli eläkesopimuksella.
Myöhemmin näitä alkujaan Pikkaraisia palaa sukuun mm. Riimeinä.
Samuel ja Kaisa aloittivat toden teolla kylän rakentamisen ja
laajentamisen. Kylän talojen kutsumanimet ja monet sukunimet ovat
heidän lastensa peruja. Vanhin lapsi Mikko jäi kotitaloon - siitä nimi
Mikkola. Naapuriin taloa rakensi Jussa - siksipä Jussala. Lapsista Samuel
peri majavanpyyntioikeuden ja sukunimeksi tuli Majava. Eero rakensi
talonsa kylän pohjoispäähän, täältä tulee sukunimi Eerola.


Moni suku nivoutuu toiseensa, ja paljon on tutkimatonta historiaa. Tarinat
Ruijan kulkijoista, Sammun Juntista, sotavangin haudasta ja
Lapinvainiosta, ja vaikkapa Päiviö-noidan voitosta Staalosta Luovalaen
laidalla ovat tärkeä osa kylän historiaa. Olkaamme myös tietoisia ja ylpeitä
omista metsälappalaisista juuristamme ja keskeisestä sijainnista Kittilän
lapinkylässä - vanhojen kulkukeinojen varrella!